Sähköstä ja sen hinnasta

Blogi alkaa taas heräilemään. Projekteja tulee ja menee, osa on telakalla ja osa vielä suunnitteluasteella.

Haluankin nyt kuitenkin vähän puhua sähköstä. Tämä meidän mökki on siis sähkölämmitteinen, päivä- ja yösähkö. Onneksi löytyy "varaava" takka alakerrasta sekä keittiöstä puuhella ja yläkerran toisesta makuuhuoneesta myös tulisija. Joulukuussa asennutimme kaksi ilmalämpöpumppua, ala- ja yläkertaan omat. Koska kokemusta meillä on tässä mökissä asumisesta vajaa vuosi, niin ilmalämpöpumppujen todellista hyötyä on vaikea nähdä kulutuksessa. Myöskään meillä ei juurikaan ole vertailua edellisiltä asukkailta, kuinka paljon heillä on kulutus ollut. Myös tottumukset on tottakai erilaisia.

Meillä isoimmat sähkösyöpöt ovat lämminvesivaraaja ja sähkökiuas. Muut sähkölaitteet tulevat perässä. Pesukoneet jyllää joka viikko pari kertaa, viihde-elektroniikkaa on päällä, sähköhella vie myös jonkin verran. Puuhellaa käytin lämmityskautena todella paljon, koska onhan se näppärää, kun saa lämpöä ja ruokaa samalla vaivalla. :) Kesällä sitä ei viitsi käyttää.

Ensimmäistä kertaa elämässä meidän piti tehdä oma sähkösopimus. Energia-alalta valmistuneena ja nykyään sähkömarkkinoiden kanssa työskennelleenä halusimme kokeilla markkinahintaan sidottua sopimusta. Olemme Elenian verkkoalueella ja meille on vaihdettu tuntimittarit. Tällä yhdistelmällä saa sopimuksen, jossa sähkön hinta muuttuu joka tunti eli menee juurikin markkinahinnan mukaan. Sähköyhtiöitä, jotka tällaisia sopimuksia tekee, ei ole montaa. Päädyimme Helsingin energiaan. Tällä hetkellä sopimus on spothinta + 0,17snt/kWh (+ alv 24%) sekä 3,30e/kk. Eli jos tunnin spothinta Nord Poolissa on vaikka 4 snt/kWh, niin meille todellinen hinta on 4 snt/kWh + 0,17 snt/kWh + 0,96 snt/kWh (alv 24%) = 5,13 snt/kWh. Sähkön tunnittaiset hinnat ilmestyvät seuraavalla spot-vuorokaudelle (klo 01 - klo 01, koska Nord Poolissa eletään Norjan aikaa) edellisenä päivänä noin klo 14 ja näkyvät Nord Poolin nettisivuilla.

Hinta siis vaihtuu joka tunti, joten se tosiasia tekee jännittäväksi tämän homman. Pitkään jo sähköhintaa seuranneena trendit pysyvät aikalailla samoina. Talvella kalliimpaa kuin kesällä, viikon sisällä arki kalliimpaa kuin viikonloppu, päivällä kalliimpaa kuin yöllä. Yleensä maanantaiaamuna on piikit, samoin kuin perjantai-iltapäivänä. Tätä kaavaa ne yleensä menevät. Eli tämä on oikeastaan yhdistelmä päivä- ja yösähköstä sekä talvi- ja kesäsähköstä. Sähkölämmittäjänä se tietysti on vähän kenkkua, että talvella hinnat ovat kalliimmat, koska kulutuskin on isompaa lämmityksen takia. Toisaalta tämän takia on otettu tasottamaan ilmalämpöpumput. Ja tämä ongelma tottakai olisi myös toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa, joiden hinnat saattavat vuoden aikana myös vaihtua, juuri tuon talvi-kesä -hintavaihtelun takia. Kesällä sitten sähkö onkin ihan "ilmaista".

Meidän kulutus nyt on mitä on. 2 nuorta aikuista erilaisine sähkölaitteineen ja mies, joka haluaa lähes joka ilta saunaan. Olemme harkinneet jo aina valmiin kiukaan hankkimista, kunhan tuo vanha sanoo itsensä irti. :D Onneksi kesällä tulee enemmän lämmitettyä puista rantasaunaa. Mutta siis kulutusta on vaikea verrata, kun olemme asuneet niin vähän aikaa tässä, mutta se vaihtelee. Talvella päästiin kuukausikulutuksessa hienosti yli 3000kWh, mutta kesällähän tämä puolittuu tai vähenee jopa kolmasosaan.

Mutta siis. Kannattaako tuo markkinasähkö vai ei? Laskuissamme on laskettu meidän keskimääräinen sähkönhinta kyseiselle kuukaudelle. Tämä tietysti lasketaan sen mukaan, mitä jokaisena tuntina on kulutus ollut ja mikä on kyseisen tunnin hinta (+0,17snt/kWh + verot). Eli jos kulutusta on enemmän halvoilla tunneilla, niin keskihintakin tietysti laskee.

Tässä nyt hieman tilastoa siitä asti, kun olemme vakituisesti tässä mökissä asuneet meidän keskimääräisestä sähköhinnasta kuukaudessa.

2012
Elokuu 4,65 snt/kWh
Syyskuu 4,99 snt/kWh
Lokakuu 4,74 snt/kWh
Marraskuu 4,52 snt/kWh
Joulukuu 5,77 snt/kWh

2013
Tammikuu 5,27 snt/kWh
Helmikuu 5,02 snt/kWh
Maaliskuu 5,72 snt/kWh
Huhtikuu 5,68 snt/kWh
Toukokuu 4,76 snt/kWh
Kesäkuu 4,91 snt/kWh (lisätty 16.7.2013)

Energiamarkkinaviraston sivuilta näkee tilastoja sähkönhinnoista erilaisilla sopimuksilla. Jos verrataan esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleviin tai vuoden kiinteisiin sopimuksiin tästä kyseiseltä ajanjaksolta, niin halvimmat tarjoukset niissä ovat olleet kesäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013 (Otin tähän hakuehdoiksi 20 000 kWh vuosikulutuksen, alueena Länsi-Suomen, nimellishinnat verollisina.):

Toistaiseksi voimassa olevat 6,1 - 6,7 snt/kWh
Vuoden määräaikaiset kiinteällä hinnalla 5,9 - 6,3 snt/kWh

Summa summarum. Markkinasähkö kannattaa. Vaivaa se vaatii hieman enemmän, jos haluaa napata halvimpia tunteja tai vältellä kalliita piikkitunteja. Nykyään on myös olemassa automaatiojärjestelmiä, jotka optimoivat sähkökulutusta markkinasähkön hinnan mukaan, mutta taidamme vielä pärjätä ihan tällä manuaalisella järjestelmällä. Töissä olessa olin päivittäin kartalla, millaista hintaa on, mutta nyt lomaillessa (kesä- ja äitiyslomat) muistan ehkä kerran pari viikossa käydä katsomassa hinnat.

Todellisuudessahan sitten suurin osa rahasta menee siirtoyhtiölle, jonne meillä on päivä-yö -siirtosopimus. Talvella siirtomaksut olivat alle puolet koko yhteishinnasta ja kesällä taas reilusti yli puolet, koska kiinteät kuukausimaksut ovat niin isoja, kun taas sähkön hinta ja kulutus on matala.

Ennen ja jälkeen

Jokunen aika sitten askartelin pienet ennen ja jälkeen kuvat talosta sisältä.

Sisustus ei vielä ole ihan valmis, sillä toisesta olohuoneesta eli työhuoneesta eli tulevasti piano huoneesta puuttuu vielä se piano sekä yksi piironki. Seiniltä uupuu myös lähes kaikki koristukset, mutta kyllä näistä jonkinmoista käsitystä saa. Ja ainakin huomaa muutoksen!

Olkaapa siis hyvät.



Aula



Yläkerran kaksi makuuhuonetta.

 

Keittiö



WC ja pesuhuone

 

Eteinen ja kodinhoitohuone

 

Olohuone ja työhuone



Raivaussahahommia

Tonttiamme ei juurikaan ollut hoidettu pakollisten ruohonleikkuiden lisäksi. Joten raivaussaha sai laulaa kesän aikana useampaan otteeseen.

Pahimmat puskat löytyivät talon reunustoilta ja rantasaunalta.

Ensimmäistä kertaa, kun kävimme taloa katsomassa, ei rantasaunaan meinannut päästä edes sisälle muutakuin konttaamalla puskien ali. Entinen asukas oli sitten raivannut pienen polun saunalle, kun olivat kamojaan keräilleet, mutta me halusimme eroon kaikista puskista. Ja oli muuten sitkeää tavaraa. Raivaussahalla katkastiin puskat maan tasalle ja ehtiköhän ne olla vajaa 2 kk, niin jo uutta versoa oli kasvanut lähes metri. Onneksi kaivuri tuli käymään ja kaivoi kannot pois ja vähän tasoitti maata. Päälle laitettiin nyt ensi hätään hiekkaa. Ensi kesänä tehdään tälle osastolle jotain lisää. Tavoitteena olisi pieni kesäkeittiö tai edes puugrilli. Aurinko paistaa mukavasti rantasaunan edustella pitkälle iltaan asti, joten siinä on mukava grillailla ja vilvoitella saunasta.

Saunan piha keväällä

Saunan piha raivauksen jälkeen kesällä

Talon ympäriltä haluamme ehdottomasti kaikenmaailman puskat pois. Tämä tietysti toteutuu, kun talon reunukset avataan, laitetaan salaojaputket ja tehään muutenkin fiksailuja sokkeliin ja perusmuuriin. Mutta jo pienikin raivaus teki taas ihmeitä. Nyt jopa näkee ikkunasta ulos ja löytyi myös talon numerokyltti (joka tosin ei edelleenkään näy mitenkään tielle asti).

Seinusta keväällä

Talon seinusta raivauksen jälkeen

Projektin aloitus: maalausta

Juhannuksen jälkeen saatiin avaimet käteen ja heti tietysti mentiin katsomaan, miltä se oma koti näyttää. Olimme entisen asukkaan kanssa sopineet, että he voivat jättää tontille kaiken palavan puutavaran ja taloon sisälle erilaisia kaappeja ja hyllyjä. Niillä nimittäin on käyttöä autotalleissa ja muissa tiloissa tavaran varastoinnille. Puutavaraa olivat myös jättäneet ulkorakennuksiin mukavasti. Ainakin tämä talvi pärjätään niillä. Myös ihan lautaa ja lankkua oli jätetty, eli pientä nikkarointia voi olla tiedossa. Ja hyvin olivat myös saaneet sitä "paskaa" pois nurkista. Kuulemma roskalavan olivat ottaneet, että saivat turhan kaman pois. Siivoamista ja ehostamista silti riitti.

Talon sisäpinnoista olimme jo päättäneet, että puiset panelikatot maalataan valkoisiksi. Jotenkin puunväriset pinnat ei mua oikein inspaa. Isäni, joka työkseen maalaa, tuli tietysti hommassa auttamaan ja antamaan omia mielipiteitä. Seinien tapetit oli ihan ok kunnossa, tietysti asumisen jälkiä oli. Tapettien vaihtoa mietittiin, mutta isä sitten ehdotti tapetin päälle maalaamista. Yhden seinän testauksen jälkeen tapetti alkoi ensin kupruilla, mutta kun maali kuivui, kiristyi tapettikin takaisin ja pinta näytti hyvältä. Joten loppuen lopuksi talon lähes kaikki seinäpinnat maalattiin. Portaikossa, wc:ssä ja kodinhoitohuoneessa on lasikuitutapetti, joka sekin maalattiin. Alkuperäiseltä väriltään sekin oli mintunvihreä. Olohuoneen ja makuuhuoneen tapeteissa oli hieman struktuuria ja sen kanssa vähän jännättiin, että miltä se näyttää maalin kanssa. Mutta se yllätti myös positiivisesti. Nyt seinäpinta näyttää hieman elävältä, eikä pelkältä tasaiselta pinnalta. Alakerran olohuoneen ja työhuoneen seinien yläreunoja koristi kaunis boordi, mutta sekin varsin hyvin peittyi maalipinnan alle.

Iskä keittiön katon kimpussa

Värisävyjen valinnassa käytin apua Tikkurilan sivuja. Värimaailmaksi sisälle halusin aika neutraaleja värejä, mutta ei kuitenkaan pelkkää valkoista. Isän työmaalta oli jäänyt iso pönttö Lumikki F470 -sävyistä sisämaalia. Siitä tulikin sitten se vaalea väri seinille. Ruskean ja harmaan sävyistä koitin löytää sopivaa ja loppuen lopuksi väriksi löytyi Ajopuu V484, josta tuli olohuoneen, työhuoneen ja makuuhuoneen tehosteväri sekä keittiön ja wc:n kaikkien seinien väri. Katot luonnollisesti maalattiin Paneelikatto valkoisella ja portaikon lasikuititapetti sai värikseen ihan sen tavallisen valkoisen. Niin ja puiset listat lähes kaikista tiloista maalattiin Maalarin valkolakalla.


Lumikki

 

Ajopuu


Värisävyt onnistuivat aika nappiin. Meillä oli ennestään jo huonekalut tumman ja ruskean sävyisiä, sohvaksi oli myös kaavaltui tumman harmaata ja jotain valkoistakin olisi kiva saada. Kaikki nämä mätsäävät loistavasti yhteen. Ajopuuhun sopii niin ruskeat, harmaat, mustat kuin valkoiset. Tikkurilan värilastuissa kyseiset värit ovat seuraavanlaisissa yhdistelmissä:

Olohuoneen takan maalamista myös pohdittiin. Nykyinen punatiili ei alkuun meidän mielestä sopinut, mutta nyt siihen silmä on jo tottunut. Valkoisena takka tietysti antaisi vielä lisää tilantuntua, mutta emme nyt vielä lähteneet siihen. Katsotaan, miten mieli muuttuu.

Pääasiassa seiniin riitti 2 maalikerrosta, myös kattoihin(!), mutta lasikuitutapetti vaati 3 kerrosta, että mintunvihreästä päästiin eroon.

Maalauksen jälkeen sisätilojen ilme muuttui täysin. Kyllä vaan kannatti.

WC

Olohuoneet

Takkakin sopii tilaan

Makkari

Makkarissa näytettiin maalisutia myös puunvärisille vaatekaapeille. Ovien pinta oli liukas, mutta kyllä se maali siihen tarttui. Telasta jäi tietysti jäljet ja pinta on hieman epätasainen, mutta tuokin virkisti tilaa ja kelpaavat paremman puutteessa.

Makkarin maalatut vaatekaapit

Kattomaalia kului vajaat 20 litraa, Ajopuuta kului 10 litraa, Lumikkia oli tarjolla ja kulutettiin vajaa 20 litran pönttö, tavallista valkoista seinämaalia vajaa 10 litraa ja maalarin valkolakkaa 3 litraa. Hintaahan näille tuli yhteensä semmoinen alle 300e, mutta loppuen lopuksi aika pienellä saatiin ilme muuttumaan ihan täysin.

Kuntotarkastus

EDIT: Pari kuvaa lisätty

Kuntotarkastuksen suoritti Kiinteistömaailman valitsema tarkastaja. Puolueettomuudesta voi olla tietysti montaa mieltä, mutta kaveri oli ainakin välittäjälle tuttu. Tarkoitus oli kuntotarkastaa siis pelkkä talo. Ulkorakennuksiin ei koskettu ollenkaan. Jos niihin oltaisiin puututtu, olisi lasku varmaan ollut tuplasti kalliimpi. Maksupuolestakin tuli jotenkin vähän sekava ja loppuen lopuksi maksoimme itse kokonaan koko kuntotarkastuksen. Mutta ei siitä sen enempää.

Taloon oli siis tehty kuntotarkastus pari vuotta aikaisemminkin ja saimme tottakai senkin myös käsiimme, mutta 2 vuotta voi olla tämänikäisessä talossa semmoinen aika, että jotain oleellista voi tapahtua, varsinkin kun talosta ei hirveän hyvää huolta pidetty sen kahden vuoden aikana.

Kaveri tuntui asiantuntevalta ja antoi kovasti korjausvinkkejä, joka tietysti meille aloittelijoille oli loistava juttu. Mitään suurempia tai edelliseen raporttiin verrattuna uusia ongelmia ei ilmennyt.

" Tarkastuksen kohteena on alun perin v. 1948 rakennettu omakotitalo, jota on laajennettu -98. Rakennus on puurakenteinen ja harjakattoinen. Vesikatteena on alkuperäisellä osalla tiilikate ja laajennusosalla on profiilipeltikate. Julkisivuina on lauta/ripaverhous. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys ja tulisijat. Lämmönjakaminen tapahtuu sähkötoimisilla seinäpattereilla, on kaksi massavaraajaa ja XX:n raportin mukaan lattialämmitys on khh:ssa, saunassa ja wc:ssä sekä käytetään myös tulisijoja. Rakennus on perustettu melko tasaiselle tontille, siten että pohjois - ja itäsivustalla maanpinnat viettävät pääosin talosta poispäin, pääsisäänkäynnin puolella maanpinnat ovat melko tasaisia ja Kirkkotien puolella maanpinnat viettävät talon vierustalla talon suuntaisesti idän suuntaan."

Ja ns. "puutelista" tiivistettynä näytti tältä:

"Huomioitavia asioita on mm: Kasvillisuuden vähentäminen talon ympärillä. Vanhanosan sokkelin

ikääntyneisyys/vauriot. Ryömintätiloja voitiin tarkastaa vain sokkelin aukoilta käsin. Ryömintätilan/kellaritilan puutteet. Salaojien ja sadevesijärjestelmien puutteet. Julkisivujen huoltomaalaus, vanhan osan tienpuolen verhouksen uusiminen. Ikkunoiden huoltomaalaus/kuluneisuus. Vanhan osan vesikatteen ikääntyminen. Yläpohjatilojen puutteet,

vinoille katto-osuuksille tuuletusrakojen tekeminen puuttuville osin/kohtien kunnon tarkastaminen.

Ilmanvaihdon osittaiset puutteet. Käyttövedessä on rautaa."

Ryömintätilaa ja kellaria

"Sadevesijärjestelmä"

Vesikatto

Että semmoisia pikkujuttuja. Toimenpide-ehdotuksia näiden puutteiden ratkaisemiseen saatiin myös raportissa:

• Suositellaan kasvillisuuden poistamista/vähentämistä talon vierustoilla.

Suositellaan maanpintojen muotoilua talosta poispäin viettäväksi mahdollisuuksien mukaan.

Suositellaan vanhan osan sokkelin kunnostamista ja tässä yhteydessä tarkastetaan sokkelin kosteuseristeen mahdollinen olemassaolo/eheys, tarvittaessa sokkelin pintaan voidaan asentaa esim. perusmuurilevy. Suositellaan kellarissa vesilätäkön kohdalta salaojan asentamista talon ulkopuolelle (kohta kuivatettaan).

Suositellaan Kirkkotien puolen sivustalle salaojan asentamista ja esim. tässä yhteydessä suositellaan sokkelin alta kaivettavaksi kuoppa/onkalo sokkelin alta ryömintätilaan ja ryömintätilan kunto tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan kauttaaltaan ja maaperästä tulee poistaa kaikki ylimääräiset ainekset.

Ryömintätilojen ja kellaritilan riittävästä/toimivasta ilmanvaihdosta tulee varmistua jatkossa, sillä se on erityisen tärkeätä.

Suositellaan talon ulkonurkille salaojien tarkastuskaivojen asentamista ja samassa yhteydessä tarkastetaan mahdollista sokkelin kosteuseristeen kuntoa/olemassaoloa. Salaojien kunto tarkastetaan/painehuuhdellaan. Salaojien kuntoa ja toimivuutta tulee tarkastaa min. kolmen vuoden välein, mutta suositus olisi että vuosittain.

Sadevesien poistojärjestelmät tulee rakentaa puuttuville osin ja sadevedet tulee johtaa hallitusti min. kolmen metrin etäisyyteen talosta tai sadevedenkeräysastioihin joissa on ylivuotoventtiilit.

Sadevedenpoistojärjestelmien kuntoa/toimivuutta on hyvä seurata ja ne tulee pitää mahdollisimman puhtaina normaalein huoltotoimin.

Suositellaan vanhan osan julkisivuverhouksen uusimista Kirkkotien puolella ja näiltä kohdilta tarkastetaan seinän kuntoa. Muilta osin suositellaan verhouksien huoltomaalaamista.

Suositellaan vanhalla osalla räystäslautojen uusimista ja alaräystäslaudoituksien huoltomaalaamista kauttaaltaan talon ympäri.

Parveke tulee uusia, mikäli sille on käyttöä.

Kun seuraavan kerran tiloissa tehdään remontteja, niin suositellaan esim. tässä yhteydessä rakenteiden kunnon tarkastamista vanhoilla osilla.

Suositellaan ikkunoiden huoltomaalaamista, yläkerrassa kunnostamista/tiivistämistä.

Takapihan puolen oven huoltomaalaamiseen tulee varautua.

Lukot ja saranat öljytään ja jatkossa myös vuosittain ja tässä samassa yhteydessä on hyvä tarkastaa tiivisteiden kuntoa.

Ikkunoiden vesipeltien kuntoa/tiiveyttä on hyvä seurata.

Suositellaan vanhan osan katteen uusimista, piipun pellityksen/lapetikkaiden uusimista ja piipun yläpuolelle sadehatun asentamista.

Peltikate tulee puhdistaa, jatkossa myös määrävälein.

Katteilla ei ole lumiesteitä, joten tämä tulee huomioida talviaikaan.

Suositellaan kaikkien vinttitilojen päätyseiniin tuuletusventtiilien esim. 200x200mm:n asentamista ja tässä yhteydessä näiltä kohdilta voidaan tarkastaa myös laajennusosan puolen sivuvinttitiloja.

Suositellaan esim. vanhan osan päätyseinään kulkuluukun tekemistä harjaontelotilaan ja tilan kunnon tarkastamista. Piipun vierustalla tulee lämmöneristeitä siirtää sivuun kosteusjäljen kohdalla ja kohdan kunto tarkastaa

Vinoille katto-osuuksille tulee tehdä yhtenäiset tuuletusraot min. 5 cm. puutteellisille osin ja kohtien kuntoa tulee tarkastaa.

Lattiakaivo tulee puhdistaa ja suositellaan suihkuseinän laattasaumauksien puhdistamista.

Suositellaan saunassa alimpaan seinäpaneeliin esim. reikien halk. 20 mm:n poraamista n 50 cm:n välein alas-suin, niin että paneelipinnalla valuva vesi ei pääse kohdista paneelin taustalle.

Suositellaan suihkun lattian kuivaamista kumilastalla suihkun käytön jälkeen.

Suositellaan saunan kuivattamista kiukaan jälkilämmöillä saunomisen jälkeen.

Suositellaan wc-istuimen huutelujärjestelmän korjaamista.

Mikäli viemärin hajua tulee joskus sisätilaan niin suositellaan viemärin tuletusputken asentamista perinteisen tapaan vesikaton läpi.

Hanan kiinnitystä tulee parantaa.

Suositellaan liesituulettimen poistoputkeksi asennetavaksi sileä iv-putki.

Keittiön s

einälaatoituksen kuntoa on hyvä seurata.

Suositellaan tulvasuojan asentamista astiapesukoneen alle.

Suositellaan hiirien myrkyttämistä tai loukuttamista tarvittaessa tai taloon voidaan ottaa vaikka kissa.

Suositellaan tulisijojen tulipesien kunnostamista. Olohuoneen takan ja keittiön puuhellan saumakohtiin puuttuville osin voidaan asentaa sauma-ainetta, niin haluttaessa.

Kun tiloissa seuraavan kerran tehdään remontteja, niin suositellaan siinä yhteydessä rakenteiden kunnon tarkastamista.

Lämmityspattereita voidaan tarvittaessa lisätä huoneisiin.

Korvausilmaventtiileitä voidaan lisätä tai vaihtoehtoisesti ikkunoiden sisäpuitteen yläreunasta jätetään tiiviste pois noin 200mm :n matkalta.

Varmistetaan, että väliovien alla on riittävän suuret raot 10-15mm tai ovia voidaan pitää vaihtoehtoisesti hieman auki, niillä kohdin joissa siirtoilmaraot/reiät ovat puutteellisia.

Käyttövesijärjestelmään tulee asentaa tarvittavat suodattimet, jotta veden laatu saadaan käyttökelpoiseksi.

Kovilla pakkasilla vesi on hyvä jättää hieman tippumaan, tai toki esiputkia voidaan lämmöneristääkin paremmin tai tulovesiputkeen asennetaan itsesäätyvä sähkölämmityskaapeli.

Suositellaan kysyttäväksi paikkakunnan viranomaisilta mielipide jätevesijärjestelmän ajantasaisuuden suhteen.

Siinhän sitä puuhaa hetkeksi. Osaan näihin toimenpiteisiinkin on käyty käsiksi, mutta osa noistakin on aika itsestäänselviä. Hauskin on ehkä tuo hiiriongelmaan ehdotettu ratkaisu kissan ottamisesta. Ollaan vaan molemmat hieman allergisia kissoille, joten loukku-linjalla varmaankin mennään. Laitan tämän toimenpidelistaehdotuksen omaksi sivukseen tänne blogiin ja merkkailen, onko näille asioille jotain tehty.

Mutta jos nyt vielä joku mielipide kuntotarkastuksesta. Onhan se nyt suhteessa aika kallista touhua, kun lähes kaikki noistakin toimenpide-ehdotuksista olisi ollut ihan maalaisjärjellä järkeiltävissä. Periaatteessahan tuo tarkastus ei poista mitään vastuita ja velvoitteita keneltäkään. Ennen kuntotarkastuksen tilaamista suositellaan tutustuttavan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohje -dokumenttiin. Olemme nyt ihan tyytyväisiä tuohon tarkastukseen, vaikka olisimme pärjänneet ilmankin. Tehty mikä tehty.

Pihaa ja pohjia

Ennen kuin päästään käsiksi, mitä olemme tehneet ja mitä tulemme taloon tekemään, niin tutustutaan hieman talon pohjaan ja pihapiiriin.

Kuvat on pääsiassa otettu näytöissä, joten vielä en paljasta, miltä täällä nyt näyttää. :)

Tontti on siis 7400 neliötä eli tilaa on varsin mukavasti. Tontti rajoittuu peltoon, pieneen metsään, naapurin kesämökkitonttiin sekä jokeen.

Hieno itse askartelema kuva. :)

Pihamaa rajoittuu kahteen alueeseen, koska tontin läpi kulkee tie. Tien talon puolella on tämä suuli/navetta -rakennus, autotalli ja puuliiteri. Tien toisella puolella eli joen puolella on rantasauna.

Tieltä katsottuna talo ja takana autotalli

Suuli/navetta -rakennuksessa on siis vanha navetta karjakeittiöineen. Eläimiä kertomuksen mukaan viimeksi on ollut 80-luvulla. Navetassa ei haise pahalle ja muutenkin tilat on ihan ok kunnossa. Katto on ehkä huonokuntoisin. Navetasta pääsee "perähuoneeseen", joka on lähinnä varastotilaa. Navetasta pääsee navetan ylisille, joka on avointa tilaa, jossa tällä hetkellä varastoidaan lautaa ja lankkua. Toisessa päässä navettaa on se isompi suuli, jossa ennen vanhaan on säilytetty isoja koneita. Tässä tilassa on kaksi isoa ulko-ovea, joista jopa bussi mahtuu läpi. Lattia betonia. Siinä "perähuoneen" päässä rakennusta on pienempi suuli, jossa on myös läpiajettavat ovet sekä kulku toiseen varastoon, jota kutsutaan nimellä "leluvarasto". Leluja meille ei juurikaan ole, mutta avaimessa luki niin, joten se jäi sitten käyttöön. Leluvarastoa on hieman yritetty ehostella, esimerkiksi sinne on tehty lattia ja siellä voisi ehkä säilyttää tavaroita, jotka eivät kosteudesta hätkähdä. Niin ja tässä rakennuksessa on myös huussi kahdella reiällä. :)

Etukulmassa pienempi suuli, pienestä ovesta pääsee leluvarastoon.

Navetan ylinen

Suuli

Huussi

Navetan takana on puuliiteri, jossa myös puutavaraa oli valmiina. Ja liiterin vieressä sitten kolmen auton autotalli. Sinne mahtuu mainiosti miehen harrastukset (niinkuin sinne navettaankin). Autotallin toisella seinällä on vielä jonkinmoinen katos, jonne sinnekkin mahtuisi yksi auto, mutta se katos on nyt täynnä epämääräistä puutavaraa. Sen siivoaminen on ehkä sitten ensi kesän hommia.

Autotallin päätyä

Tällä puolella tonttia on iso nurmialue eli kentura, talon toisella puolella myös nurmialuetta, jossa on hieman istutuksia, kuten pari omenapuuta, marjapuska yms. Isolta tieltä talon ovelle johtaa koivukuja.

Koivukuja ja kenturaa

 Joen puolella on niittyä ja se rantasauna. :) Entisillä asukkailla on rannassa ollut myös laituri, mutta virta kuulemma vei koko laiturin. Tonttimme kohdalla on virtaavampi kohta ja myös suvantoa, jossa naapurilla on laituri. Sovimme naapurin kanssa, että he saavat käydä kalastamassa meidän tontin puolelta ja me saadaan käyttää laituria. Hyvä diili siis. Testiemme mukaan laiturin päässä on yli 2 m vettä ja hiekkapohja. Itse rantasauna on myös hiukan kulunut, mutta tulipesät toimivat ja hormi vetää.

Rantasauna ja tie

Keväällä joessa oli hieman enemmän vettä kuin nyt.

 Talossa on 1,5 kerrosta ja kellari ja yhteensä asuinpinta-alaa on noin 120 neliötä. Alatasossa on eteinen, kodinhoitohuone, aula, wc, pesuhuone, sauna, keittiö, olohuone ja "työhuone" sekä pieni varastokoppi. Olohuoneen ja "työhuoneen" välille on levennetty oviaukko. "Työhuoneelle"emme ole vielä keksineet järkevää nimeä, mutta siellä on miehen tietokone, joten se on nyt tavallaan työhuone. Tosin sinne on tulossa myös mun piano, joten se voi olla myös pianohuone. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, sekä reunoilla vinttitilaa. Toiseen on tehty lattia, toisessa on purut. Kellarin ehostus oli jäänyt entiseltä isännältä kesken, joten se on vielä aika käyttökelvoton. 

Kellariin kuljetaan ulkokautta.

Isomman makuuhuoneen päässä on vielä parveke.

Miten tähän päädyttiin

Asuimme viime keväänä opiskelija-asunnossa Tampereella. Olimme välillä puhelleet siitä, että sitten kun on valmistuttu, niin rakennetaan oma talo tai hankitaan vanha. Tilaa täytyy olla, sillä harrastukset sitä vaativat.

Oli keväinen lauantaiaamu. Lueskelin Aamulehden asuntoliitettä mielenkiinnosta ja silmiini osui omakotitalo Ylöjärvellä. Talo oli sisältä remontoitu tyylikkäästi, ulkokuori ei ollut maaritteleva. Pihalla oli pieni halli ja pihassa "öljykuoppa" auton rassailuja varten. Talossa asui siis autoharrastaja. "Pitäskö käydä kattomassa?" Noh, loppuen lopuksi emme ikinä päässeet näyttöön ja talo taisi mennäkkin kaupaksi (oli kyllä myöhemmin uudestaan myynnissä, eli emme tiedä, mitä vikaa siellä oikeasti oli). Ja oli sitä hintaakin ehkä hiukan liikaa.

Noh, tämä ei meitä lannistanut, vaan iskin erilaisia vahteja asuntoilmoitussivuille ja niitähän sitten tippuili sähköpostiin päivittäin. Eräänä päivänä sitten tupsahti ilmoitus Akaan Kylmäkoskelle olevasta omakotitalosta. Ilmoituksessa oli listattu ulkorakennuksia ja kuvia oli vain ulkoa. Sisäkuvia ei ollut yhtään. "Mites tää, eikö vaikuta mielenkiintoiselta? Mennäänkö mielenkiinnosta katsomaan?" Sovittiin näyttö ja toukokuun puolen välin paikkeilla kävimme katsomassa taloa. Sillä hetkellä ulkorakennukset kiinnostivat paljon enemmän kuin itse talo. Talo oli nimittäin niin täynnä tavaraa kuin vaan ihminen pystyy elämänsä aika keräämään. Talon isäntä oli menehtynyt paria vuotta aikaisemmin ja emäntä poikansa kanssa asutti taloa.

Tavaraa oli JOKA paikassa

Edullinen hintakin selvisi näytön aikana. Taloon sisääntuleva vesi ei ollut juomakelpoista. Muuten mainiota talousvettä, mutta rautaa TODELLA paljon. Se tietysti myös näkyi kaikissa posliinialtaissa ja kaakeleissa. Muutenkin sisätilojen arviointi oli varsin haasteellista sen tavaramäärän takia. Ulkorakennuksia tongittiinkin senkin edestä ja kyllähän ne vakuuttivat. 3 auton autotalli. Suuli/navettarakennus, jossa siis yksi pienempi tila ja yksi isompi, vanha navetta, 2 varastotilaa ja tietysti navetan ylinen. Sydämen viimeistään vei joenranta ja siellä oleva vanha rantasauna. Talon isäntä oli ilmeisesti pitänyt hyvin paikkoja kunnossa, mutta edellisen 2 vuoden aikana paikat olivat päässeet repsottamaan. Rantasaunan valurautainen vesipata oli umpiruosteessa (oli ilmeisesti saunomiset jääneet kesken). Ja ylipäätään rantasaunalle pääseminen oli haastellista ylikasvaneiden puskien takia.

On se saunakin siellä

Jätimme talon muhimaan viikonlopun ajaksi ja kyselimme hieman viisaammilta neuvoja, onko tässä mitään järkeä. Pankkiinkin saatiin seuraavaksi viikoksi aika, ihan vain kyselemään, onko tällaisilla opiskelijanuorilla mitään mahdollisuuksia minkäänlaiseen lainaan.

Vesiasia itseäni eniten talossa häiritsi. Kunnon suodattimella homma korjaantuisi, mutta semmoinen maksaa maltaita. Jostain kuitenkin tuli ilmi, että isäpuoleni, joka omistaa paljon kaikenmoista tavaraa, omistaa vedensuodattimen, joka tarvitsisi säilytyspaikan. 1+1=2, harmaat aivosolut sattuivat osumaan yhteen. "No, meillä saattais olla säilytystilaa sille, jos voimme myös käyttää sitä?". Ja sittenhän se homma lähti ihan käsistä.

Kävimme uudestaan katsomassa taloa kyseisen isäpuoleni ja äiti kanssa. Saimme hiukan parempaa näkemystä, mitä kaikkea hommaa olisi tiedossa. Taisi hekin hiukan ihastua siihen paikkaan. :)

Pankki suostui antamaan lainaa ja tarjoustakin laitettiin eteenpäin. Halusimme taloon teetettävän kuntotarkastuksen, vaikka edellinen oli tehty 2 vuotta aikaisemmin. Kuntotarkastus tehtiin (siitä ehkä myöhemmin lisää) ja touko-kesäkuun vaihteessa kirjoitimme jo ennakkosopimuksen kaupasta. Byrokratian takia jouduimme odottelemaan virallista kauppaa juhannuksen jälkeiseen aikaan ja siinä samalla sitten saimmekin jo avaimet käteen. Olimme talonomistajia! Heinäkuu oli varattu ehostamiselle ja elokuun alussa oli tarkoitus muuttaa pysyvästi maalle. Hups!